Tapahtumat

2019 Kertoen & kuunnellen

Mitä me tietäisimme maailmasta, ellei joku olisi kertonut siitä meille? Miten kukaan voisi tutustua minuun, ellen kertoisi itsestäni? Miten voisimme hahmottaa aikaa ennen meitä, ellemme saisi kuulla siitä kerrottavan? Kertominen ja kuunteleminen ovat inhimillistä vuorovaikutusta, tärkeä side minun ja maailman, ystävien, nykyhetken ja menneen välillä. Ne ovat myös avaimia tasa-arvoiseen toisten kohtaamiseen.

Muuttuvassa maailmassa emme ehkä huomaakaan mihin kaikkialle kertomisen ja kuuntelemisen maailmat ulottuvat. Vaikka meillä on uusia välineitä kommunikointiin, tarvitsemme silti kertomisen perustan eli omaa ääntä ja sille vastaanottajan. Kertominen ja kuunteleminen voivat tapahtua viestiryhmässä, sosiaalisessa mediassa, puhelimessa tai kasvokkain. Kyse on aina kohtaamisesta ja viestin välittämisestä.

Kertomukset ovat olennainen osa aineetonta kulttuuriperintöä. Suomessa Unescon aineettoman maailmanperinnön listaukseen liittyvää ja sinne kansallisia ehdotuksia pohjaavaa työtä tehdään poikkeuksellisen yhteisölähtöisesti. Sauna on asetettu ensimmäiseksi kansalliseksi ehdotukseksi aineettoman kulttuuriperinnön maailmanperintölistalle, mutta kansalliseen wikiluetteloon on jo kertynyt paljon aineetonta tietoa. Kalevalaisten Naisten Liitto on vetovastuussa Elävän perinnön wikiluetteloinnin suullisen perinteen ringistä.

Suullinen perinne on laaja käsite, joka pitää sisällään kaikenlaista kertomisen ja kuuntelemisen piiristä. On erilaisia kerronnan lajeja; eeppinen runous, maailmansyntymyytit, historialliset kronikat, legendat, itkuvirret, balladit, rekilaulut, sananlaskut, arvoitukset, juorut, urbaanit legendat. Muutamia mainiten. Ehkä kuuntelemistakin voisi luokitella erilaisiin tapoihin; uteliaisuus, tiedonjano, oppiminen vaarojen välttämiseksi, skandaalin kärystä nauttiminen, tutustuminen, ilo, yhteisöllisyyden luominen, solidaarisuus.

Kalevala ja suomalainen kansanperinne ovat täynnä erilaisia kertomisen muotoja ja sitä kautta myös kuuntelemisen tapoja. Löytämällä vanhasta, voimme luoda uusia muotoja ja ilmiöitä. Kerronnan juuret ovat syvällä, mutta sanojen latvat kurkottavat kauas ylös. Tulevana vuonna voimme etsiytyä tarinoiden lähteille, avata korvat kuulemaan jotakin tuttua, jotakin yllättävää. Aina olemme kuitenkin yhdessä; kertoen & kuunnellen.

 

2018 Kalevalainen koti

 

Vuoden 2018 teema on Kalevalainen koti. Elsa Heporauta oli visionääri. Hän puhui kalevalaisesta renessanssista, jonka tulisi ulottua kaikille elämän alueille. Kotimaisuuden ja kalevalaisen hengen tulisi näkyä kodin sisustuksessa, vaatteissa, matkamuistoissa, lasten kasvatuksessa ja kaikessa sivistyksessä.

Miten Elsan visio voi tänä päivänä?

Kalevalaisuus on niin moninaista, että jokaisesta kodista löytyy varmasti jokin siihen liittyvä asia tai ominaisuus.

Helposti kalevalaiseksi piirteeksi miellettäviä, perinteisesti suomalaisessa kodissa näkyneitä asioita, kuten ryijyjä, räsymattoja, puisia koriste- ja käyttöesineitä tai itse kirjailtuja liinoja ja vaatteita löytyy yhä edelleen monesta kodista. Osa niistä on vanhoja, sukupolvelta perintönä siirtyneitä aarteita, osa taas uutta ja itse hankittua.

 

2017 Muinaispuvusta Marimekkoon

 

Vuoden 2017 teema on Muinaispuvusta Marimekkoon. Kalevala Koru täyttää 80 vuotta ja itsenäinen Suomi 100 vuotta. Pukeutuminen ja korut ovat tärkeä osa juhlaan valmistautumista. Vaatteet ja korut kuuluvat niin arkeen kuin juhlaan. Mitä muita merkityksiä vaatteilla ja koruilla on kuin pukeutuminen ja koristautuminen? Miten muoti on vaikuttanut muinais- ja kansallispukuihin?

 

2016 Teemana Samaa sukua

 

Kalevalaisten Naisten Liiton vuoden 2016 teema on Samaa sukua. Teema vie läpi ajan ja paikan, ja haastaa etsimään omaa paikkaa suvun jatkumossa.

Kun puhumme suvusta, tarkoitamme usein ihmisiä joille olemme biologisesti sukua. Sukulaisuus on kuitenkin myös paljon muuta kuin biologiaa. Se voi olla vaikkapa tunteita, muistoja, salaisuuksia, uusperheitä ja välittämistä. Teemana Samaa sukua haastaakin meitä pohtimaan omaa ajatustamme suvusta uusin silmin. Keitä kutsun sukulaisikseni ja miksi?

 

2015 Juhlavuosi

                     

Kalevala, Kanteletar ja kalevalaiset naiset juhlivat vuonna 2015

Tuleva vuosi 2015 on Kalevalan, Kantelettaren ja kalevalaisten naisten juhlavuosi. Kanteletar täyttää 175, Kalevala 180 ja Kalevalaisten Naisten Liitto 80 vuotta. Juhlavuosi on täynnä kaikille avoimia kulttuuritapahtumia. Vuoden tavoite on esitellä monipuolisesti kalevalaista kulttuuriperintöä ja innostaa uusia jäseniä mukaan kalevalaisten naisten toimintaan. Juhlavuosi toteutetaan yhdessä Kalevalaisten Naisten Liiton omistaman Kalevala Koru Oy:n kanssa. Merkkivuoden korun Välkkeen on suunnitellut Kalevala Korun kultaseppä Saija Saarela. Juhlavuoden suojelija on Tasavallan Presidentin puoliso Jenni Haukio.

 

Savonlinnan Kalevalaiset Naiset 60 vuotta

Savonlinnan Kalevalaiset Naisten perustamiskokous pidettiin 28.12.1955. Täytämme tänä vuonna 60 vuotta.

Juhlimme yhdistystämme osallistumalla KNL:n ja Kalevala Korun järjestämiin tapahtumiin juhla vuotena sekä järjestämme vuoden aikana omia tapahtumia kalevalaisuuteen liittyen.

Heinäkuu 2022

Ei tapahtumia
Heinäkuu 2022
26 1 2 3
27 4 5 6 7 8 9 10
28 11 12 13 14 15 16 17
29 18 19 20 21 22 23 24
30 25 26 27 28 29 30 31

RSS